Avantouinti katkaisee autopilotin
- Altistuminen kylmälle katkaisee aivojen autopilotin, kertoo ylilääkäri Audun Myskja, joka on kirjoittanut muun muassa teokset «Kunsten å finne ro» ja «Tibetanske riter».
Teksti: Tina Hage
Tiesitkö, että 90-99 prosenttia ajatuksistamme ja teoistamme on pelkkää toistoa? Usein pelkomme ja kielteiset tunteemme perustuvat aiempiin tapahtumiin ja niihin totuuksiin, jotka silloin loimme itsellemme.
Autopilotti voi siten tehdä sinusta ennakkoluuloisen ja estää sinua ottamasta elämässä uusia suuntia.
— Hyvät tavat ovat hyödyllisiä, mutta kun kohtaamme ongelmia, autopilotti kannattaa rikkoa ja järjestää uudelleen, sanoo Myskja.
Hän kertoo, että aivojen oletusverkoston (autopilotin) ymmärtäminen on yksi neurotieteen tärkeimmistä läpimurroista viime vuosina:
– Arjessamme kulkee ajatusten virta, joka toimii autopilotilla. Autopilotti on kommentaattori, jonka käsitykset itsestämme ja maailmasta ovat sekoitus oikeaa ja väärää – se, «minkä luulemme tietävämme». Suurin osa ajatuksistamme ja toimintamalleistamme on pelkkää toistoa.
Mutta miten kylmälle altistuminen voi katkaista autopilotin?
Myskja selittää, että kun ihminen altistuu kovalle kylmälle, hänen fysiologiansa muuttuu:
– Keho ohjaa verenkierron uudelleen. Näin pääsemme käsiksi mielen muihin osiin – se on eräänlainen nollaus, hän sanoo ja lisää:
– Silloin on helpompi kohdata uusia tilanteita avoimin mielin eikä antaa ennakkoluulojemme estää meitä vastaamasta siihen, mitä tilanne vaatii.
– Läsnäolo on yksinkertaisesti sitä, että pystyy nollaamaan sen, minkä luulee tietävänsä, niin että alkaa havainnoida maailmaa ja löytää itsensä uudelleen. Tällainen nollaus muuttaa mieltä, Myskja sanoo.
Myskjan mukaan tämä on aiemmin ollut meissä ihmisissä vaistonvaraista:
—Luulemme keksivämme uusia asioita omana aikanamme, mutta tämä on vanha kunnon norjalainen ajatus karaistumisesta. 1930-luvulla vanhempiani hoidettiin sairaina Kneipp-hoidolla. Pienellä saarella avomeren äärellä, jossa lääkärinapua oli tuskin saatavilla, heitä altistettiin vuorotellen lämmölle ja kylmälle.
Nykyään tiedämme, että tällainen vuorottelu lämpimän ja kylmän välillä vahvistaa immuunijärjestelmää ja antaa mielelle mahdollisuuden muodostaa uusia malleja.
Hän suosittelee aloittamaan hitaasti ja etenemään vähitellen, esimerkiksi pienellä ärsykkeellä joka päivä ja sen jälkeen hieman pidemmällä altistuksella kahdesta kolmeen kertaa viikossa.
Myskjalle on tärkeää levittää tätä tietoa kaikille:
– Ajan mittaan tällä on pitkäaikainen vaikutus mieleen. Altistumisen kylmälle ja lämmölle yhdistettynä fyysiseen ja henkiseen harjoitteluun pitäisi olla keskeinen osa mielenterveystyötä, hän toteaa.
